Tervetuloa piiriin!

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Monimuotoista toimintaa toisten ihmisten auttamiseksi Naantalissa


Kirjoittajat Anja, Anne ja Riitta
Naantalin osaston vapaaehtoiset

Lueskelin muutama päivä sitten SPR:n toimintalinjausta ja osaston tehtäviä. Jäin miettimään onko Naantalin osasto monimuotoisen toiminnan osasto vai jotain vähemmän.

Kun pieni ja aktiivinen joukko vastaa monen moisesta toiminnasta, se ainakin tuntuu monimuotoiselta. On säännölliset hallituksen kokoukset, ystävätoimintaa, monikulttuurisuustyötä, viranomaisyhteistyötä, tapahtumien järjestämistä, koulutusta, uusien ohjelmien opettelua (Oma Punainen Risti), ensiaputoimintaa, käsityökerhoa jne. Jäsenistäkin pidetään huolta; muistetaan merkkipäivinä ja laitetaan tiedotteita nettisivuille ja sähköpostiin. Hallituksen WhatsApp-viestittely edesauttaa tiedon kulkua. Myös jäsentiedotteita laitetaan postissa kotiosoitteeseen. Puheenjohtajalla, rahastonhoitajalla ja sihteerillä on sen lisäksi tehtäviä, mistä toiset eivät välttämättä tiedä mitään. On näkyvää ja näkymätöntä työtä.

Itsellä on ainakin sellainen tunne, että toimintaa ja tehtäviä on riittävästi, joskus liikaakin.
Punaisen Ristin osastotyöskentelystä on tullut monta kertaa mieleeni Aki Sirkesalon biisin kertosäe: "Annoin pikkusormen, se vei koko käden".  


Iloa ja huolta vapaaehtoistoiminnasta

Vapaaehtoistyö tuottaa iloa, mutta myös huolta. Kuka näitä tehtäviä tekee tulevaisuudessa, kun vanha ja ahkera vapaaehtoispolvi siirtyy oikeasti eläkkeelle? Siinä taas uusi tehtävä; vapaaehtoisten rekrytointi. Onneksi uusiakin jäseniä, myös nuoria, aina silloin tällöin liittyy joukkoomme.

Jos vapaaehtoistyöstä tekisi luettelon, siitä tulisi aika pitkä. Yritän tiivistää. Arja käy joka maanantai päiväkodissa ja alakoulussa opettamassa suomen kieltä lapsille, jotka ovat vasta tulleet maahamme. Illalla hän vetää läksykerhoa Maaritin kanssa aikuisopiskelijoille. Ystävät (20) käyvät vierailulla palvelutalolla ja ystäviensä kotona. Ystävät ja ystäväperheet ovat vanhoja naantalilaisia mutta myös toiselta puolelta maailmaa tänne tulleita ihmisiä. Osa ystävistämme odottaa ystäväasiakasta. Kaikki halukkaat ovat saaneet ystävän.

Neljä kertaa vuodessa järjestämme monikulttuurisia ystäväiltoja yhdessä viranomaisten kanssa. On vietetty vappu- ja joulujuhlat, käyty ongella, grillattu ja tehty retki Turun linnaan. 

Ensiapuryhmä (8) pitää huolta osaamisestaan kurssien muodossa ja kokoontumalla luentoja kuunnellen ja harjoittelemalla. Lisäksi ryhmäläiset päivystävät eri tapahtumissa pitkin vuotta. Viime vuonna käytiin 12 tapahtumassa. Lisäksi ryhmäläiset hallituksen avustamana kävivät antamassa ea-opetusta 8-luokkalaisille.

Olemme mukana myös vanhusneuvoston toiminnassa aktiivisesti. Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella asuvien vanhusten ja siellä toimivien vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä vanhustyötä tekevien yhteistoimintaelin.

Mukavinta toiminnassa onkin yhdessä tekeminen esim. Auttajakurssien, Punaisen Ristin viikon, Nälkäpäivän tai ystävänpäivän tapahtumien järjestäminen. 

Vajaa kuukausi sitten järjestimme K-Supermarket Ukko-Pekkaan pop up-kahvilan. Kauppias antoi tarvikkeet ja me keitimme pullakahvit. Kahvilassamme kävi jakamassa kuulumisia yli 100 vierasta. "Täällä voisi istua vaikka koko päivän", totesi eräs asiakas. Hyvä mieli tuli itsellekin.




tiistai 5. helmikuuta 2019

Iltaterveiset Nuorten turvatalolta


Heta kääntyilee hellan edessä, ruokaa tulisi keksiä itselle ja neljälle. Heta päätyy keittämään pussillisen perunoita, kylkeen hän taiteilee tomaattista soijarouhekastiketta. Kunnon kulhollinen salaattia lisäksi ja leipää, voita, juustoa pöytään... Mehukattia iso kannu, vettä toiseen kannuun myös, joku taisi haluta maitoakin. Kolme nuorista saapuu kutsusta keittiöön syömään, mutta yksi onkin tunti sitten käynyt purilaisella ja jää olohuoneeseen. Heta esittelee loihtimansa ruuat ja muistelee mielessään nuorten nimiä. Siiri tuossa ja Suvi, hän on Emil, ei vaan Erik... Olohuoneeseen jäi... Emmihän se oli. Heta ei ole hajamielinen suurperheen äiti eikä hajamielinen tai äiti muutenkaan. Hän on vapaaehtoistyössä SPR Nuorten turvatalolla Turussa ja on tavannut yhtä lukuun ottamatta nämä nuoret tänään ensimmäistä kertaa. Heta viettää turvatalolla tämän illan ja yön, seuraava vapaaehtoisvuoro hänellä on taas kuukauden päästä.

Työntekijä Merja auttelee Hetaa pöydän kattamisessa ja ehtii syödä Hetan ja nuorten kanssa. Merjalle nuoret ovat jo tuttuja, samoin vapaaehtoinen Heta. 16-vuotias Siiri on ollut turvatalolla tämän viikon, ensi viikoksi hän on menossa kotiin. 15-vuotias Erik on tullut kaksi päivää sitten, 18-vuotias Emmi on ollut turvatalolla jo yli kuukauden. Emmi on juuri saanut tietää saaneensa pienen vuokra-asunnon, johon pääsee muuttamaan kuun lopulla. Ruuan jälkeen Emmi näyttää Merjalle kuvia asunnosta. Ensimmäistä omaa kotia on etsitty Emmille yhteistuumin, ja tunnelma on iloinen nyt, kun koti on viimein löytynyt. Emmin äitikin on lopulta ilmoittautunut tytölle muuttoavuksi. Summeri soi ja Merja lähtee avaamaan tulijalle ovea. Sieltä saapuu Tomi, 19-vuotias, jolla on ollut murheita. Tomi ei ole majoituksen tarpeessa, hän käy Merjan kanssa keskustelemassa. Illalla viimeiseksi Merjalla on tapaaminen vielä Erikin ja tämän vanhempien kanssa. Keskustelun jälkeen Erik lähtee vanhempiensa kanssa takaisin kotiin.

17-vuotias Suvi katselee ikkunasta ulos Yliopistonkadulle. Iltapala on syöty, huonetoveri on jo pedissään. Suvi ei vielä tiedä miten hänen asiansa tulevat ratkeamaan, mutta on tyytyväinen, että nyt häntä ainakin autetaan selvittelyissä. Suvi huokaisee, kiskaisee verhot ikkunan eteen ja kömpii sänkyynsä. Aamulla kouluun, herätys klo 6.30. Suvi kuuntelee, kun vapaaehtoinen vielä sammuttelee valoja olkkarin puolella, työntekijä kuuluu kirjoittelevan toimistossa jotain tietokoneella.

Minä istun toimiston naksuvalla työtuolilla lukemassa kirjoittamaani tekstiä ja mietin olenko onnistunut enemmän kuvaamaan turvatalon arkea vai valvottamaan nuoria tuolin äänillä. Tomi ei ole oikea keskusteluasiakas, eikä Siiriä, Suvia, Erikiä ja Emmiä oikeasti ole talossa tai olemassa. Ei täällä ole Heta-vaparia tai Merja-työntekijää myöskään, mutta Henna-vapaaehtoinen täällä nyt on ja minä tässä myös valvon yössä työntekijänä. Kaikki tarinan nuoret voisivat myös olla olemassa: viime vuonna kriisimajoituksessa kävi yhteensä 109 asiakasta, muita asiakkaita kävi 267.

Kello on kaksi, talo on hiljainen. Ensimmäiset reippaat talolla oikeasti olevat nuoret heräävät tänään kuudelta, reippaita työntekijöitä alkaa saapua seitsemältä. Turvatalolla ollaan paikalla vuoden jokaisena iltana ja yönä, päiväsaikaan arkisin maanantaista perjantaihin.

Minna Myllymäki
Kriisi- ja perhetyöntekijä, SPR Nuorten turvatalo, Turku

torstai 31. tammikuuta 2019

"Päivääkään en vaihtaisi pois", toteaa Pirjo Ilkka haastepiirissä

Kuka olet
Nimeni on Pirjo Ilkka ja olen syntynyt Kustavissa. Olen muuttanut nuorena Ruotsiin, ja tullut paluumuuttajana takaisin synnyinpitäjääni vuonna 1997.

Mitä kaikkea osastossasi tapahtuu?
Meillä Kustavin osastossa on paljon kaikenlaista toimintaa.

Aloitetaan vanhustenkerhosta, joka on noin kerran kuukaudessa, kerhossa meillä on erilaista ohjelmaa, jota vapaaehtoiset vuorollansa järjestävät, kuten esim. askartelua, kukkien tunnistusta, valokuvien katselua, yhteislaulua, ym. Lisäksi järjestämme heille ohjelmallisen joulujuhlan, ystävänpäiväjuhlan ja kesän kynnyksellä lettukestit. Heinäkuussa teemme hautausmaaretken, jolloin vanhukset pääsevät käymään omaistensa haudoilla ja tämä retki päättyy aina kahvihetkeen, jonka juomme kellotapulin varjossa.

Meillä on myös ystävätoimintaa, jossa vapaaehtoiset käyvät yksinäisten vanhusten luona viettämässä yhteistä aikaa ja heidän kanssaan kauppa- tai muilla asioilla. Saattajapalvelumme on ahkerassa käytössä. Aina kun saattajaa tarvitaan lääkäri- ja sairaalakäynteihin, niin meidän saattajalistalla olevista joku lähtee pyydettäessä mukaan vanhuksen turvaksi ja tueksi. Osastomme järjestää vapaaehtoisille aina elokuussa virkistysillan saunan, hyvän ruuan ja ohjelman merkeissä. Virkistysillassa ja muissakin tapahtumissa on aina mukana myös osastomme maskotti Priki-koira, jolla on ihan oma punaisen ristin liivi yllään.

Kesäisin kesäkuun lopulta elokuun alkupäiviin meillä on tiistai-iltaisin iltakirppis, eli takaluukkukirppis. Siellä on myös kahvin ja pullan myyntiä tuotteidemme ja  lahjoituksina saatujen kirppistavaroiden lisäksi. Kahvipöydän ympärille kokoontuu aina vakioporukka ja siinä jutellaan kuulumiset ja muut asiat.

Uutena toimintana olemme aloittaneet painonhallintaryhmän, joka kokoontuu kerran viikossa muutamaa kuukautta lukuun ottamatta. Siellä mitataan mm. verenpaineet sairaanhoitajan toimesta, sekä tutustutaan terveellisiin ruokiin - huumoria on myös mukana keventämässä keskustelua.

Olemme myös ahkerassa yhteistyössä paikallisen Salen kanssa, sekä naapurikuntamme Taivassalon SPR:n kanssa. Heidän kanssaan järjestetään esim. ystävä- ja ensiapukursseja. Myös muiden yhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä tarpeen vaatiessa.

Mikä on roolisi Punaisessa Ristissä ja miten olet lähtenyt toimintaan mukaan?
Minä lähdin mukaan paikallisen SPR:n toimintaan ystäväni pyynnöstä alkuvuodesta 2000. Hallituksessa olen ollut mukana 1.1. 2009 alkaen, samoin ystäväpalvelussa ja kerhonvetäjänä. Tiedottajaksi minut valittiin 2010, sekä tiedottajaksi ja web-masteriksi 2011 lähtien, joissa tehtävissä toimin edelleenkin. Lisäksi toimin valokuvaajana, syntymäpäiväkorttien tekijänä ja runojen kirjoittajana osastomme merkkipäivähenkilöille.

Mikä on toiminnassa parasta, mitä se antaa?
Toiminta on parasta, kun saa olla ystävien ja vanhusten parissa, auttaa heitä olemalla apuna eri tilanteissa. Osata kuunnella heidän huoliaan ja murheitaan omista sairauksistaan ja muista murheista, kannustaa ja rohkaista heitä, olla tukena. Tämä antaa mielihyvää itselleni, kun olen pystynyt auttamaan ja kannustamaan myös minua eteenpäin.

Kolme syytä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan
Lähde mukaan vapaaehtoiseksi, se antaa uutta sisältöä elämääsi, saat uusia ystäviä. Antaa auttajalle hyvän mielen ja tarpeellisuuden tunteen, että olet tärkeä.

Vapaa sana
Päivääkään en vaihtaisi pois tästä osastomme toiminnasta. Se on tuonut paljon uusia ystäviä ja tuttavia koulutusten ja tehtävien myötä. Esimerkiksi mukanaolo Myrskytuuli-harjoituksessa antoi minulle paljon uutta tietoa ja taitoa sekä kuvavinkkejä, kun sain olla kuvaamassa harjoitusta, joka oli Paraisilla. Toisten mielestä minun pitäisi ajatella myös omaa itseäni ja jaksamistani, mutta olen aina ajatellut, että toiset ensin, sitten vasta minä. SPR järjestää niin paljon monipuolisia koulutuksia piirissä, että niistäkin olen saanut paljon irti ja oppinut kaikenlaista uutta. Ihminen ei ole koskaan liian vanha oppiakseen jotain uutta. 

Kenet haastat seuraavaksi
Haastan Helena Tähtisen Mynämäen osastosta