Haastepiirissä Salovaarat

[Haastepiiri on SPR Varsinais-Suomen piirin toimijoiden oma mahdollisuus haastaa mukaan muita toimijoita yli osaston rajojen. Haasteen saaja voi olla vapaaehtoinen, jäsen, työntekijä tms. - niin uusi kuin vanha tekijäkin!

 

Ketä olette?

Olemme Päivi ja Reijo Salovaara Raisiosta.

Reijo on puolivuotiaana muutettu Halikosta Raisioon. Päivi syntyi ja kävi koulunsa Paimiossa.

Raisio Oyj yhdisti meidät 26 vuotta sitten.

Mitä kaikkea osastossasi tapahtuu?

Raision osasto on pieni aktiivinen osasto. Raision osaston parhaimpia puolia on monipuolisuus ja joustavuus. Toimintamuotoina tällä hetkellä on monikulttuurinen ystävätoiminta, käsityökerho sekä ensiapuryhmä. Ensiapuryhmäläinen voi päivystää, osallistua Vapepan toimintaan tai Turun alueen henkisen tuen ryhmään oman mielenkiintonsa mukaan.

Perinteinen ystävätoiminta etsii osastoon uutta vetäjää.

Mikä on roolisi ja miten olet lähtenyt toimintaan mukaan?

Me molemmat olemme kuuluneet työpaikkamme ensiapuryhmään. Halusimme mukaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan, joten liityimme SPR Raision osastoon. Olemme kuuluneet osaston hallitukseen, ja Reijo kuuluu edelleen. Vastuualueina ovat olleet mm. Reijolla jäsenmestarina oleminen sekä Päivillä ea-ryhmänjohtajuus, sekä henkisen tuen kouluttajana ja valmiuskouluttajana toimiminen.

Mikä on toiminnassa parasta, mitä se antaa?

Toisen ihmisen auttaminen. On kyse kadonneen henkilön etsimisestä tai kadonneen henkilön omaisen tukemisesta. Voimme olla avuksi toisen hädän hetkellä.

Harrastuksen kautta tulleet lukuisat ystävät rikastuttavat elämää suuresti.

Tuntuu, että auttamisesta saa itselle enemmän kuin pystyy antamaan.

Kolme syytä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan

1. Tutkitusti todistettu, että vapaaehtoistoimintaa tekevät ovat keskivertoa onnellisempia.
2. Vapaaehtoisuus tuo mielekästä toimintaa esim. eläkkeelle jäädessä.
3. Punaisen Ristin toiminta on vaan niin mukavaa.

Vapaa sana.

Välillä voi pitää taukoa vapaaehtoisuudesta. On tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta.

Kenet haastat seuraavaksi?

Eija Järviön - hän on entinen SPR:n työntekijä, josta tuli vapaaehtoinen. 

Kolme kuukautta vapaaehtoisena Thaimaassa

Palasin joulukuun alussa Suomeen kolmen kuukauden pestiltäni Bangkokista. Toimin Suomen Lähetysseuran vapaaehtoisena paikallisessa ensikodissa.  Lämmön tunne olkapäillä (proosallisemmin hiki silmässä), gekot seinillä, tulvivat kadut, vauvat, se jokapäiväinen riisi ja mylvivä suurkaupunki ovat vaihtuneet takaisin kotoisaan Turkuun ja työhön Punaisessa Ristissä.  Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus: oli hyvä olla poissa, on hyvä olla takaisin. 

Ja miten se kaikki sitten meni? Osallistuin syksyllä 2016 Suomen Lähetysseuran Lähde liikkeelle -koulutukseen. Koulutuksen käymisen jälkeen on mahdollista hakeutua Lähetysseuran työkentille vapaaehtoistyöhön. Sain paikan Thaimaasta, siellä jo pitkään toimineesta ensikodista. Työnantajani suhtautui suopeasti ajatukseen poissaolostani ja mahdollisuudesta erityiseen oppimiskokemukseen, näin pääsin lähtemään Bangkokiin. Vapaaehtoispaikkani, Thaimaan luterilaisen kirkon ensikoti, Home of Grace (Armonkoti), tarjoaa tukea ja valmennusta vaikeassa elämäntilanteessa raskaana oleville äideille. 

Armonkodissa on viisitoista asiakaspaikkaa. Ensikodista apua hakevat naiset tulevat erilaisista taustoista: joidenkin perhe ei sulata aviotonta raskautta, toisten poikaystävä haluaa erota tyttöystävän tullessa raskaaksi, jotkut naisista työskentelevät prostituoituina ja ovat raskaana asiakkaalleen. Suunnittelemattomien raskauksien luomat tilanteet ovat vaikeita ja jotkut naisista yrittävät laitonta aborttia ennen Armonkotiin tulemistaan. Ongelmat eivät kokonaisuudessaan ratkea ensikodissa: lapsen saamisen jälkeen pitää tietenkin pohtia toimeentuloa ja tulevaisuutta. Töissä käyminen ja lastenhoidon yhdistäminen on vaikeaa. Monet vauvat päätyvätkin esimerkiksi isovanhempien hoiviin tai sijaiskotiin äidin työskennellessä Thaimaassa tai jossakin toisessa maassa. Oman vauvan antaminen pois, on kyse sitten väliaikaisesta hoitopaikasta tai adoptiosta, särkee äidin ja viereltä seuraajan sydämen.

Vapaaehtoisena ohjasin Armonkodissa erilaisia toimintatuokioita: opiskelimme englantia, leivoimme, teimme käsitöitä, venyttelimme ja pidimme tietysti Auttajakurssin. Lisäksi minusta sukeutui lähes ammattimainen vauvantuudittelija ja kehtolaulujen osaaja. (Älkää kysykö tästä mitään niiltä vauvoilta.)  Tärkein tehtävä oli olla läsnä, rohkaista äitejä, helliä vauvoja. 

Kuva: Tina Liland Heller

Opin paljon. Oli kiinnostavaa, ja välillä niin kovin rasittavaa, olla ummikko ulkomaalainen, joka ei ymmärrä mutta kovasti yrittää ymmärtää. Jouduin vastakkain niin kovin usein Tulijan tukena -kurssilla viljelemäni lauseenparren kanssa: ”kyllä ne tavat kommunikoida löytyy ilman yhteistä kielitaitoakin”. Ja löytyiväthän ne, hymyllä selvisi pitkälle. Paitsi sinä yönä kun yritin metsästää autiolta kadulta taksia synnyttävälle äidille: kuljettaja hämmästyi panikeeraavaa ulkomaalaista, joka yritti thanglannin sekoituksellaan selittää hätätilanteen laatua. Kuljettaja reagoi kaasuttamalla tiehensä. Että näin. Toisaalta oli ihanaa löytää niin monia paikallisia, jotka tosiaan siitä yhteisestä kielitaidon ja tapakulttuurin puutteesta huolimatta halusivat ja onnistuivat auttamaan ulkomaalaista. Ystävällisyys ja luottamuksenosoitukset lämmittävät erityisen paljon kaukana kotoa. Myös thai-kielen opettajani, ne kaikki, olivat suureksi avuksi kärsivällisyydessään. Muutaman thai-kielen sanan osaamisella oli suuri merkitys arjessa. Khop khun khaa eli kiitos vaan!

Thaimaan keikka oli itselleni myös hyvä muistutus niistä haasteista, joita Suomeen muuttavat ihmiset saattavat kohdata tänne tullessaan. Ja siitä, miten lyhyetkin positiiviset kohtaamiset tai ihan pienet hyvät jutut saavat hymyn huulille pitkäksi aikaa. Onneksi meillä kaikilla on joka päivä mahdollisuuksia luoda näitä hyviä hetkiä toistemme kanssa, erityisesti Punaisen Ristin ihmisinä! Sillä ajatuksella eteenpäin kohti onnellista vuotta 2018.  

Pauliina Pensikkala

Kirjoittaja työskentelee SPR Varsinais-Suomen piirissä monikulttuurisuustoiminnan kehittäjänä