Kuka olet?
Olen Armi-Tuulikki Kraappa, syntyjään Oulun läänin Pyhäjärveltä, josta lähdin opiskelun ja työpaikkojen kautta maailmalle päätyen lopulta Varsinais-Suomen Pyhärantaan vuonna 1992. Työurani kesti reilun neljäkymmentä vuotta kirjasto-kulttuurin parissa, josta jäin eläkkeelle 2016. Kolmen lapsen äitinä ja kolmen lapsenlapseni mummina koen saaneeni ison lahjan elämältä. Siviilisäätykyselyssä ruksaan ruudun naimisissa.
Mitä kaikkea osastossasi tapahtuu?
Osastomme lukeutuu ” Valmiina auttamaan” osastoihin, joten toimimme kuten pieni osasto toimii.Vuosittaiset tapahtumat kuten aluetärskyt, piirin vuosikokous, SPR:n viikon tapahtuma, Operaatio Nälkäpäivä, kirkon alttarin kukitus ja tekstinluku, ystävätoiminta ikäihmisten parissa, valmiustoiminta, erilaiset koulutukset, ensiapua koululaisille, parit arpajaiset, vapaaehtoisten risteily, yhteistyökumppaneiden muistamiset ja joulumyyjäiset hoidamme jo lähes rutiinilla.
Uutena asiana osastoomme tullaan valitsemaan Punaisen Ristin kouluttama toiminnantarkastaja Vehmaalta. Työn alla on myös ulkoilutusrinki hoivakodin asukkaiden parissa.
Piiritasolla kehitteillä on mm. alueellinen
valmiustoiminta sekä Oma Punainen Risti -järjestelmän käyttöönotto osastossa,
joka on oiva työkalu Punaisen Ristin toiminnan löytämiseen digimaailmassa.
Mikä on roolisi Punaisessa Ristissä ja miten olet lähtenyt toimintaan mukaan?
Kaupan parkkipaikalla hyvä ystäväni Aira kysäisi, voisinko ajatella liittyväni SPR:n toimintaan. No liityin heti! Vuosi oli 2004 ja tässä auttamisen ketjussa porskuttelen vieläkin enkä ole ajatellut pysähtyä ja sivuun asettautua ennen kuin siirtävät.Eli, päädyin, kun pyydettiin, ja jäin miettimään, miksi kukaan ei ollut aikaisemmin pyytänyt. vaikka jäseniä osastot kaipaavat.
Alusta asti
olen ollut hallituksessa ja siinä eri tehtävissä. Kouluttipa Keskisen Miska
minut nuorten kerhotoimintaankin, jota vedin muutaman vuoden. Nyt olen ollut jo
useiden vuosien ajan puheenjohtaja, sihteeri ja tiedottaja. Lisäksi valitsivat
minut jatkamaan piirin hallituksessa, josta kiitän kaikkia äänestäjiä.
Eli liikkeessä
olen ja tarvittaessa lähes aina paikalla, jos en fyysisesti, niin
tavoitettavissa kuitenkin. Piirin hallitus kokoustaa Turussa, puheenjohtajien
yhteiset foorumit pidetään alueen eri kunnissa.
Piirin hallituksessa saan hyvää oppia Punaisesta
Rististä ja näen, kuinka Varsinais-Suomen piiritoimiston työntekijät hoitaa ja
valmistelee asioita päätettäväksi. Voin ilolla todeta, että hyvin ammattitaidolla,
sitkeydellä ja inhimillisellä lämmöllä hoitavat tehtäviään.
Mikä on toiminnassa parasta?
Hyvä on huomata, että Punaisen Ristin toimintaa arvostetaan ja meihin luotetaan. Varsinkin luottamus on jotakin semmoista tänä aikana, mitä haluaa tuntea ja kokea. Vaikka vain hetki omasta ajasta muiden hyväksi lienee suurin syy, miksi tässä touhussa viihdyn. Varmaan on sekin hyvä, että saa tuntea kuuluvansa johonkin joukkoon.
Sykähdyttävää
on huomata myös se, kun lapset ensiaputaidon parissa kokevat onnistuvansa. He tuntevat
itsensä silloin kovin tärkeiksi, he haluavat auttaa. Tuohon hetkeen kiteytyy
tämän järjestön ydin; osata ja haluta auttaa toista ihmistä. Samaa auttamista
minä opettelen vieläkin.
Kolme syytä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan?
1. Aikasi, jonka annat Punaiselle Ristille, ei ole hukkaan heitettyä aikaa.2. Saat hyvää mieltä tekemästäsi.
3. Opit varmasti aina jotakin sellaista, jota voit oikeasti arvostaa. Järjestö tarjoaa paljon erilaista koulutusta.
Vapaa sana
Osaston voimavara on sitoutuneissa, aktiivissa osallistujissa, tekijöissä ja jokaisen työpanoksen arvostamisessa. Vaikka ihan pienessäkin.Itse olen vieläkin mukana, kun kerran mukaan lähdin. Joskus tuntuu, etten voi pois lähteä, koska uusia mukaan tulijoita ei hevin vierelle asetu. Itse en osannut hakeutua toimintaan, vaan minua lähestyttiin hyvän päivän keskustelun” mitä kuulu” lomassa herttaisesti hymyillen ja sanottiin, että meillä on mukavaa.
Saat itse kertoa, mitä haluaisit tehdä. Halusin ohjata lapsia, joten siitä se lähti. Koettakaa tekin, jos vaikka onnistaisi.
