Rosa Rantanen
Kirjoittaja on SPR
Varsinais-Suomen piirin Turun vastaanottokeskuksen vapaaehtoistoiminnan
koordinaattoriSPR:n vapaaehtoisten tuki on monille turvapaikanhakijoille korvaamaton apu haastavan arjen keskellä.
Punaisen Ristin vapaaehtoisena voit vaikuttaa turvapaikanhakijoiden arkeen. Jo muutama tunti vapaaehtoistyötä kuukaudessa on usein korvaamaton kokemus sekä vapaaehtoiselle että turvapaikanhakijalle. Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoiset järjestävät vastaanottokeskuksissa mm. perhe- ja lastenkerhoja, naistenkerhoa, taideryhmiä sekä suomen kielen opetusta. Pansion vastaanottokeskuksessa koordinoi Ruissalon osasto. Lisäksi vastaanottokeskukset toimivat yhteistyössä lukuisten muiden järjestöjen, oppilaitosten sekä projektien kanssa. Myös turvapaikanhakijat toimivat yhä useammin Punaisen Ristin vapaaehtoisina ja tärkeimpänä tavoitteena toiminnassa onkin yhdessä tekeminen.
 |
| Kuva: Teppo Saari |
Punainen Risti auttaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ympäri maailmaa, koska he ovat haavoittuvassa asemassa olevia, apua tarvitsevia ihmisiä. Punaisella Ristillä on kansainvälisesti hyväksytty mandaatti auttaa siirtolaisia. Turvapaikanhakijat ovat moninainen ryhmä, joilla ei ole yhteistä mielipidettä, kulttuuria, uskontoa tai mielenkiinnon kohdetta. Pakolaisuus ei ole identiteetti, johon synnytään tai kasvetaan. Sen sijaan se on vaikea elämäntilanne, johon moninainen joukko ihmisiä maailmassa on joutunut. Turvapaikanhakijoita yhdistää kaksi asiaa: he kaikki ovat joutuneet jättämään kotinsa taakseen ja he kaikki ovat erittäin stressaavassa elämänSetilanteessa.
Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää huomioida, että turvapaikanhakijat elävät epävarmassa tilanteessa, usein erossa läheisistään ja tulevaisuudestaan huolehtien. Vaikka taustoja on monenlaisia, inhimillinen hätä lamaannuttaa meidät kaikki jossakin vaiheessa: kukaan ei kestä loputtomasti menetyksiä ja vaikeuksia. Punainen Risti tarjoaa paljon matalan kynnyksen aktiviteetteja, joihin voi osallistua silloinkin, kun oma jaksaminen on rajallista. Esimerkiksi Pansion vastaanottokeskuksessa toimii yhteistyössä Turun Kriisikeskuksen Serene -hankkeen kanssa luontoryhmä ja taideryhmä, joihin kehitetyt mallit perustuvat tutkimustietoon stressin lievittämisestä.
Vaikka mitään yhteistä ”turvapaikanhakijoiden kulttuuria” ei ole olemassa, vastaanottokeskuksessa on läsnä lukuisia eri kulttuureita. Myös sopeutumisaika on usein ollut lyhyt ja moni ei ole ennen pakomatkaansa matkustanut kotimaansa ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että keskuksen kerhoihin voivat osallistua kaikki kielitaidosta ja kulttuurista riippumatta. Esimerkiksi perhekerhossa leikitään usein iloisessa yhteisymmärryksessä, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. Elekielellä ja toisen huomioimisella pääsee pitkälle: tekeminen on usein keskiössä silloin kun sanat eivät vielä riitä kokemusten vaihtamiseen. Vastaanottokeskuksen asukkaista suurin osa opiskelee suomen kieltä ja näitä opintoja tuetaan vapaaehtoisten vetämissä kielikerhoissa. Kerhon vetäjän ei tarvitse olla opettaja tai sellaiseksi aikova, vaan ystävällisyys ja perussanaston opettaminen riittävät. Kaikessa vastaanottokeskuksessa tapahtuvassa toiminnassa keskiössä on ihmistenvälinen kunnioitus, avoimuus ja kyky olla aidosti läsnä. Vapaaehtoisilla on myös mahdollisuus osallistua erilaisten tapahtumien ja projektien suunnitteluun. Lisäksi mukaan kaivataan esimerkiksi koordinaattoreita ja sosiaalisen median taitajia. Tavoitteena on aina löytää vapaaehtoiselle itselleen sopiva ja motivoiva vapaaehtoistoiminnan muoto, joka tukee turvapaikanhakijoita.
 |
| Kuva: Rosa Rantanen |
Jos tilanne ja oma jaksaminen sallivat, turvapaikanhakijat osallistuvat usein vapaaehtoistoiminnan vetämiseen ja kehittämiseen. Turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheessa moni turvapaikanhakija käy Suomessa läpi kulttuurishokin. Tällöin on helppo osallistua esimerkiksi vastaanottokeskuksessa järjestettäviin kerhoihin ja tutustua niiden kautta vapaaehtoisiin sekä suomalaiseen kulttuuriin. Monet turvapaikanhakijat asuvat Suomessa jopa useita vuosia ennen turvapaikkapäätöksen saamista. Niinpä he monesti myös oppivat kieltä, tutustuvat yhteiskuntaan, ystävystyvät, kouluttautuvat, työllistyvät ja löytävät paikan yhteisössä.
Toiminnan muotoja on monia ja turvapaikanhakijat ovat Varsinais-Suomen alueella osallistuneet Punaisen Ristin kautta mm. talkootöihin, kerhojen vetämiseen, pakolaisteltan ja pakolaisten tilanteen esittelyyn eri tapahtumissa, sosiaalisen median päivitykseen, kääntämistyöhön, muiden vapaaehtoisten kouluttamiseen sekä toimintojen suunnitteluun. Toimintaa ja perehdytyksiä järjestetään suomeksi ja englanniksi, perehdytykset onnistuvat myös muilla kielillä vapaaehtoisten tulkkien välityksellä. Varsinais-Suomessa on startannut myös Salama-tiimi, joka on tarkoitettu kaikille vapaaehtoiseksi haluaville turvapaikanhakijoille, kiintiöpakolaisille, maahanmuuttajille ja Suomessa syntyneille. Tavoitteena on auttaa yhteisöä ja torjua ennakkoluuloja.
Miten mukaan?
LISÄTIETOA KAIKISTA TOIMINNOISTA - You can also contact us in English!
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Rosa Rantanen, Turun vastaanottokeskus, SPR Varsinais-Suomen piiri, rosa.rantanen@redcross.fi, 0405173882
Instagram: thisishowwevolunteer – seuraa vapaaehtoistoimintaa ja sen ajankohtaisia kuulumisia
RUISSALON OSASTO/PANSION VASTAANOTTOKESKUKSEN KERHOT
https://rednet.punainenristi.fi/ruissalo
ruissalo@rednet.redcross.fi
SALAMA-TIIMI
Instagram: salamatiimiturku
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
LYHYESTI
Kuka on turvapaikanhakija?
- Turvapaikanhakija on ihminen, joka hakee kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolelta.
- Turvapaikkaa haetaan yleensä henkilökohtaiseen vainoon perustuen: vainon syynä voi olla vaikkapa uskonto, poliittinen mielipide, seksuaalinen suuntautuminen, etnisyys tai haluttomuus liittyä aseelliseen ryhmittymään.
- Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen eri puolilta maailmaa.
- Oleskelulupa myönnetään yleensä ihmisen henkilökohtaisen tilanteen, ei maan yleisen turvallisuustilanteen, perusteella. Jos turvallisuustilanne on katastrofaalinen, ei maata voida katsoa turvalliseksi juuri kenellekään.
Uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomeen vuonna 2017 noin 2100. Vuonna 2015 turvapaikkahakemuksia jätettiin yli 32000. Näistä osa on edelleen käsittelemättä tai jatkokäsittelyssä.
Miksi turvapaikkaa haetaan?
Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, joka on kirjattu kansainväliseen lainsäädäntöön. Suomen kansallinen lainsäädäntö määrää, että valtiolla on velvollisuus tarjota turvapaikanhakijalle mm. asuinpaikka, terveydenhuolto sekä tietty määrä vastaanottorahaa.
Lain toteutumisesta vastaa maahanmuuttovirasto (Migri), joka suunnittelee ja ohjaa vastaanottotoimintaa. Migri myös päättää haastatteluiden perusteella, kuka saa oleskeluluvan ja kuka ei.
Punainen Risti ei vaikuta turvapaikkaprosessiin tai päätöksiin. Sen sijaan järjestön roolina on tukea avun tarpeessa olevia ihmisiä huolehtimalla heidän jokapäiväisen elämänsä edellytyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa vastaanottokeskusten pyörittämistä, johon kuuluu Suomeen tulevien ihmisten vastaanotto, terveydenhuolto ja -sosiaalipalvelut sekä ohjaajien antama tuki ja vapaa-ajantoimintamahdollisuudet.
Lisätietoa turvapaikkaprosessista: https://migri.fi/turvapaikka-suomesta
