Kirjoittaja Marja Helena Salmio
SPR Kaarinan-Piikkiön osaston vapaaehtoinen
Näin se alkoi
SPR Kaarinan-Piikkiön
osasto aloitti marraskuussa 2017 Hovirinnan koulun kouluruokailusta yli jäävän
ruuan jaon kaarinalaisille. Kyseessä oli kokeilu, jonka takarajaksi asetettiin
lukukauden loppu. Jo ennen lukukauden viimeisiä viikkoja totesimme yhdessä
jakoon osallistuvien vapaaehtoisten, asiakkaiden ja Kaarinan kaupungin kanssa,
että ruokajakoa jatketaan kevätlukukauden alusta.
Näin se jatkui
Tammikuussa 2018 toiminta Hovirinnan koulussa jatkuikin jo tottuneesti. Osa vapaaehtoisista, jotka asuivat kaupungin pohjoisosassa, Littoisissa, ehdottivat toiminnan laajentamista Littoisten alueen kouluihin. Ristikallion päiväkoti ja Kotimäen yhtenäiskoulu innostuivat asiasta.
Tammikuun aikana kävimme neuvottelut
järjestelyistä, varustimme pisteet ja kutsuimme alueen asukkaista lisää
vapaaehtoisia. Vapaaehtoisryhmään ilmoittautui alueelta noin15 uutta
vapaaehtoista. Ryhmän ytimen muodostivat Hovirinnassa kokemuksensa hankkineet.
Jako näissä pisteissä alkoi hiihtoloman jälkeen helmikuussa 2018. Ryhmä pääsi
heti hyvään alkuun.
Huhtikuun alusta
joukkoon liittyi vielä Piikkiön yhtenäiskoulu. Myöskin Piikkiön alueelta saimme
kokoon oman vapaaehtoisten joukon, noin 15 henkilöä, joka huolehti Piikkiön keskustan
lähituntumassa olevan koulun ylijäämäruuan jaosta.
Näin mentiin
kevätlukukauden loppuun. Poikkeuksen muodosti Ristikallion päiväkoti, jonka
jakajaryhmä halusi ehdottomasti jatkaa vielä kesäkuunkin, koska päiväkoti,
kouluista poiketen oli toiminnassa. Vapaaehtoiset olivat havainneet ruokajaon
suuren merkityksen asiakkaille, jotka tulivat päiväkotia ympäröivältä
asuinalueelta.
Toiminta jatkui
kaikissa neljässä pisteessä tottuneesti syyslukukauden alusta. Vastaanotto eri
pisteissä oli lämmin, jopa riemukas.
Tuhansia asiakaskontakteja
Vuodenvaihteen
tilastot kertoivat, että vuoden aikana asiakaskontakteja oli ollut yhteensä
noin 7800. Päivittäinen hakijamäärän vaihteli eri pisteissä 2 – 35 henkilöön.
Vapaaehtoiset tapasivat siis eri
jakelupisteissä päivittäin viitisenkymmentä ruuanhakijaa. Vilkkain piste oli Hovirinnan koulu ja
kävijämäärältään ”hiljaisin” Piikkiön piste. Piikkiölle omaleimainen piirre oli
naapuriapu. Se tarkoittaa sitä, että yksi henkilö saattoi oman annoksensa
lisäksi viedä annoksen naapurille. Koulu kun on hieman vaikeakulkuisessa
paikassa esim. apuneuvoja käyttävälle henkilölle.
Paljonko vapaaehtoisia tarvitaan?
Päivittäin eri paikoissa on ”remmissä” yhteensä viisi jakajaa. Pienemmissä pisteissä oli yksi vapaaehtoinen/päivä ja Hovirinnassa kaksi. Ajankäytöllisesti toimitus on nopea. Itse ruuan jakaminen vie aikaa 15 - 20 minuuttia, ei aina sitäkään. Valmistelut ja jälkityöt yhteensä noin 15 min, joten vajaassa tunnissa koko operaatio on valmis. Tällä hetkellä vapaaehtoisille jakovuoroja tulee keskimäärin 1 – 2 kertaa kahdessa viikossa ja vähemmänkin, oman valinnan mukaan. Jotkut haluavat osallistua enemmän ja jotkut vähemmän. Toistaiseksi jokaisen pisteen toiminta on pyörinyt mukavasti. Kun muutostarpeita on tullut, niiden hoitaminen on sujunut mallikkaasti.
Miten vuorot järjestetään?
Jakajat itse suunnittelevat vuoronsa yhdessä toiminnan vetäjän kanssa. Kokoonnumme pisteittäin noin kolme kertaa lukukaudessa, ja niiden yhteydessä jokainen vapaaehtoinen valitsee taulukosta omat vuoronsa. Olemme kehittäneet tähän aivan oman menetelmän. Sähköinen tiedonvälitys auttaa mukaan heidät, jotka eivät syystä tai toisesta voi tulla paikalle. Jokainen saa yhdessä laaditun vuorotaulukon itselleen sähköpostin (tai tarvittaessa tavallisen postin) välityksellä. Vuorojen järjestämisen lisäksi kokoontumisissa keskustellaan esiin tulleista kehittämisajatuksista ja ratkotaan eteen nousseita ongelmia.
Kumppanuudet
On ollut mahtavaa huomata, että päivittäisen jakotapahtuman merkitys on moniulotteinen. Konkreettisin merkitys on tietysti se, että hakija perheineen saa lämpimän aterian ja syötäväksi valmistettu ruoka ei päädy biojätteeksi. Vuodessa oli vain 16 päivää, jolloin jossakin pisteessä ei ollut ruokaa jaettavaksi. Sen lisäksi asiakkaista on syntynyt toinen toistaan tukeva yhteisö. He tulevat miltei poikkeuksetta paikalle hyvissä ajoin ehtiäkseen jutella ruokaa odoteltaessa. Se saattaa jollekin olla päivän mittaan ainoa ihmiskontakti. Lisäksi ruuan haku on hyvä syy lähteä liikkeelle ja saada samalla vähän liikuntaa ja raitista ilmaa. Ei huono juttu sekään.
Yhteistyö koulujen
henkilökunnan kanssa on toiminut mahtavasti. Ongelmatilanteet on pystytty
hoitamaan neuvotellen ja tyytyväisyys toimintaan on ollut molemminpuolista.
Kun
loman jälkeen menin ensimmäiseen jakovuorooni päiväkotiin, joka päivysti koulun
loman aikana, vastassa oli keittiön esimies, joka totesi: ”Ihanaa kun taas
olette täällä. Tuntui ihan kamalalta kun loman aikana jouduimme heittämään
ruokaa roskiin”.
