Päihdetyön toimintaryhmä aloitti toimintansa Turussa

Kirjoittaja Tanja Järvinen on SPR:n päihdetyön kouluttaja

Olin jo pitkään haaveillut, että meillä olisi tarjota jotain toimintaa päihdetyön vapaaehtoisille myös kurssien ja festarikauden ulkopuolella.

Täällä Varsinais-Suomessa meillä on ollut viime vuosina useita varhaisen puuttumisen kursseja ja tänä syksynä ensimmäistä kertaa myös päihdeneuvojakurssi. Varhaisen puuttumisen kurssin jälkeen on ollut helppo tarjota kiinnostuneille festarityötä päihdetyön vapaaehtoisena eri festareilla kesän aikana. Mutta entä loppuvuosi? Sen ajalle tekemistä ei olekaan juuri ollut tarjolla. Päihdetyö toimii Suomessa enemmänkin valtakunnallisella ja piiritasolla kuin yksittäisissä osastoissa. Nyt joka kurssin jälkeen koin turhautumista siitä, että kurssille tulleet innokkaat uudet vapaaehtoiset hävisivät jonnekin ja samalla kasvoi kynnys lähteä mukaan toimintaan, kun kurssista oli kulunut jo pitkä aika.
Tänä syksynä sain tiedon, että yksi päihdetyön vapaaehtoisistamme, Emmi Yrjänheikki, olisi kiinnostunut lähtemään vetämään alueellista päihdetyön toimintaryhmää Turussa. Tästä alkoi valmistelutyö, ja vihdoin torstaina 9.11. minulle koitti se ilon päivä, jota olin odottanut niin pitkään: päihdetyön toimintaryhmä kokoontui Turussa ensimmäisen kerran!

Mukaan tuli kymmenkunta vapaaehtoista ja illan aikana ideoitiin tulevaa toimintaa. Alku oli hieman tunnustelua, sillä moni vapaaehtoisista ei tuntenut toisiaan entuudestaan, mutta mitä pidemmälle ilta eteni, sitä vapautuneemmin uusia ideoita heiteltiin ilmaan.

Suunnitelmissa on muun muassa saada vierailija Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella toimivasta päihdetyön toimintaryhmästä Huppelista kertomaan heidän toiminnastaan, tehdä päihdetyötä Turun kaduilla Vappuna 2018 ja käydä läpi erilaisia SPR:n päihdetyön materiaaleja. Ja luonnollisesti kesällä on entistä helpompi lähteä tekemään festarityötä päihdetyön vapaaehtoisena, kun toisten vapaaehtoisten kasvot ovat tulleet tutummiksi. Toimintaa kehitetään seuraavissa kokoontumisissa mukana olevien vapaaehtoisten tarpeiden mukaan.

Minulla on vahva usko siihen, että päihdetyön toimintaryhmä saa siivet alleen ja toimintamuoto vakiintuu myös tänne Turkuun. Seuraavat kokoontumiset on sovittu pidettäväksi maanantaina 18.12.2017 ja torstaina 11.1.2018. Mukaan mahtuu vielä päihdetyön vapaaehtoisia!

Jos päihdetyö kiinnostaa sinua, niin tule mukaan päihdetyön toimintaryhmään!

Ilmettä nuorentamassa

Kirjoittaja: Sara Parhiala
nuorisotoiminnan suunnittelija

Kakkua mietintöjen päälle

On lauantai, kello näyttää seitsemää aamulla. Vielä kaikessa pimeydessä nappaan kyytiin nuorisotoimikuntamme jäsenen Katjan ja käännämme auton keulan kohti Tamperetta. Olemme menossa valtakunnalliseen nuorisotoimikuntien tapaamiseen, jota sekä työntekijä että vapaaehtoinen odottavat! Tapaamisessa on tarkoitus nähdä muita toimikuntalaisia ja päästä käsitykseen siitä, mitä Punaisen Ristin aktiivisten nuorien arkeen kuuluu. Ehkäpä voisimme lyödä viisaita päitä yhteen ja ratkoa arjen haasteita, joihin kaivataan lisää näkökulman tuojia.

Hyvässä seurassa matka taittuu nopeasti. Saavumme Tampereelle juuri ajoissa ja Ahlmanin kartano houkuttelee meitä peremmälle. Ulkona on harmaata ja sateista, sisällä hyvä tunnelma ja juuri aamupalan nauttineita, iloisia ihmisiä. Olemme tulleet oikeaan paikkaan! 

InAction pelin ratkeamisen hetket

Heti lauantaiaamun virkistykseksi pääsemme testaamaan uutta InAction-hätäensiapupeliä. Kännyköillä tai tableteilla pelattava puolivirtuaalinen peli vie mennessään ja kilpailuhenkisyys nostaa meissä päätään; pian spiikataan kepeästi urheilukisojen selostustyyliin nenäverenvuodon ensiaputilannetta! Monille tuntuu jäävän tunne siitä, että peli on oiva kohderyhmänsä 8-luokkalaisten ea-opetukseen.

Päivän ohjelmaan kuuluu myös nuorisotoimikuntalaisten valmistelemia työpajoja. Meidän aiheenamme on toimiva some, joka herättääkin runsaasti keskustelua. Puhutaan snäpistä, Facebookista, Whatsapista ja blogista. Miten saadaan muille nuorille tieto siitä, että meillä on tarjolla kaikkea mahtavaa, johon he ovat tervetulleita osallistumaan? SPR:n viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinenkin puhuu meille digitalisoitumisesta käyttäen esimerkkinä aktiivisuusmittaria ja omaa painoindeksiään. Tämän jälkeen saadaankin luontevasti välipalaksi kakkua. Ilpon indeksit olivat kohdillaan, eikä moni toimikuntalainenkaan raaskinut kieltäytyä herkusta. 

Logistiikkakeskuksen auttamisen jäljet

Runsaasti kysymyksiä esitetään uudesta, ensi vuonna käyttöön tulevasta vapaaehtoisten tietojärjestelmästä, jota käydään niin ikään Ilpon johdolla läpi. Tietojärjestelmä, jolla ei muuten ole vielä nimeä, mahdollistaa vapaaehtoisen oman profiilin luomisen ja sen kautta pääsee nykyistä helpommin käsiksi siihen, mitä vapaaehtoistoimintaa omassa lähiympäristössä on tarjolla. Tästä jää ainakin itselleni erityisen positiiviset ja odottavat fiilikset. Noussutta hypeä ei laannuta edes iltaohjelmasta erinomaisesti käynyt crazygolf, jossa jään tiimin jumboksi. Äkkiä keskustasta takaisin Ahlmanille, jossa juustojen ja muun iltapalaherkun lomassa käydään ehkä niitä jopa kaikista antoisimpia keskusteluita kunkin toimikunnan arkisesta arjesta.

Vaatteita odottamassa lähetystä maailmalle

 

Sunnuntai valkenee liian aikaisin, mutta kohtaan silti yllättävän pirteää porukkaa aamupalalla. Hetki jaksetaan vielä pohtia valtakunnallisen nuorisotoimikunnan roolia, mitä piirien toimikunnat tältä uudelta poppoolta toivovat ja miten tämä hyödyttää kaikkia piirin nuoria. Viestikapulan siirryttyä eteenpäin sulloudutaan autoihin ja karautetaan Nokialle logistiikkakeskus Kalkkuun. SPR:n tavaraa pullollaan olevassa, hyvin vaikuttavassa ”auttamisen alkulähteessä” vierailu on monelle nuorelle ensimmäinen laatuaan. Siellä ne kierrätetyt vaatteet odottavat lähettämistään vaikkapa Afganistaniin, sähköpumppu poikineen taas lähtee pian lennolle kohti muuta päämäärää. Aika huikeaa. Syyrian, Kirgisian ja Tadzhikistanin apua tarvitsevat ihmiset saavat täältä lentoteitse välttämätöntä arjen helpotusta. Onpa hienoa olla mukana tässä kaikessa.

Kiitos!

Kalkun jälkeen ruokaillaan vielä yhdessä ennen kotimatkaa. Puhumme Katjan kanssa autossa tauotta siitä, miten meidän piirin somea tulisi kehittää, mitä nuorisotoimikunta voisi tulevaisuudessa tehdä vielä paremmin ja mihin kaikkeen uuteen sitä voikaan ryhtyä. Pitää vain uskaltaa kokeilla. Ja tämähän sopii, edustaahan Punaisen Ristin nuoriso jo kahta rohkeaa vaikuttajaa; omaa sukupolveaan sekä tätä ihanaa järjestöä! Paluumatkan ratoksi paketoidaan myös viikonlopun ajan aktiivisesti päivittynyt nuorten oma instatili @sprvsnuoret. Reissun viimeisessä videossa taivaskaan ei enää ole harmaa.

Monikulttuurisuustoimintaa kehittämässä

Kirjoittaja: Outi Ollila, monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, SPR Varsinais-Suomen piiri

Olen Outi Ollila ja aloitin Varsinais-Suomen piirissä työskentelyn syyskuun alussa. Sijaistan Pauliina Pensikkalaa kolme kuukautta. Ennen työtehtäviäni täällä piirissä toimin pari vuotta aktiivisesti Punaisen Ristin vapaaehtoisena monissa eri tehtävissä aina kielikerhon ohjaamisesta vaatekaappien kokoamiseen, vapaa-ajan toimintojen koordinoimisesta siivousinfojen pitämiseen Turun vastaanottokeskuksissa. Keväällä 2017 olin mukana maahanmuuttajien työelämävalmiuksia edistävässä mentoroinnin pilottiprojektissa. Olen myös toiminut Turun kansainvälisen klubin ohjaajana ja koordinaattorina.

Vaikka peruskoulutukseni on kaupallinen, olen vahvasti sosiaalialan ihminen. Olen myös aina tykännyt kielistä ja kulttuureista. Aiemmin olen ehtinyt tehdä monenlaista, mm. kehitysyhteistyötä, EU-tiedotusta ja järjestötyötä vammaispuolella.  

Olen nauttinut SPR-työstä suunnattomasti. Päivät ovat työntäyteisiä ja työtehtävät mukavan vaihtelevia. Toimin maahanmuuttajaohjelmassa ja työhöni kuuluu koulutusten ja vapaaehtoistapaamisten järjestämistä, verkostoyhteistyötä, kampanjoita ja tapahtumia, osastojen tukemista, ns. paperittomien tilanteen seuraamista ja valmiutta heidän auttamisekseen, yhteistyötä vastaanottokeskusten ja viranomaistahojen kanssa sekä tietysti normaalia hallintoa. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on työssäni keskeinen asia ja siinä voinkin olla nyt mukana monella eri tasolla.

On suuri ilo seurata, miten ihmisten elämät edistyvät – vaikkakin joskus mutkien kautta. Maahanmuuttajat saavat kuntapaikkoja, osallistuvat koulutuksiin, oppivat suomea ihan kohisten ja moni on jo päässyt leivän syrjäänkin kiinni työelämässä. Työ sisältää myös surua, luopumista ja sitä ettei voi auttaa kaikkia. Iloa saan silti paljon siitä, kun maahan (ja varsinkin omaan kaupunkiini) muuttaneet saavat ystäviä, harrastuksia, kunnollisen asunnon ja perheensä luokseen. Välillä mietin, että olenko itse aina osannut ja muistanut nauttia näistä elämän perusasioista? Nyt osaan, joka päivä!

Rasisminvastainen työ on myös tärkeää tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Yritän tuoda jokaisessa koulutuksessa ja tapaamisessa esiin asian tärkeyden. Aina ei tarvitse puhua rasismista, voi puhua positiivisemmin mukaan ottamisesta, moninaisuudesta, monikulttuurisesta yhteistyöstä, kansainvälisyydestä. Ennakkoluuloja on meillä kaikilla. On oikein hyvä välillä reflektoida itseään, suhtautumistapojaan ja käyttäytymismallejaan. Tietoisuuden lisääntyminen tuo paljon valoa ja ilmavuutta ajatteluun ja toimintatapoihin.

Kuuntelin vähän aikaa sitten ELY-keskuksen webinaaria maahanmuuttajien työllistymisasioista. Siellä tuotiin esiin tutkimus, jonka mukaan monikulttuurisuus työpaikoilla oli selvästi yksi menestystekijä, joka lisäsi innovaatioita ja yritysten kannattavuutta. Työelämässä niin kuin muuallakin avoimuus, reiluus ja rohkeus kannattaa. Vaikuttamistyö on osa Punaisen Ristin toimintaa ja koen sen luontaisesti myös omaksi tehtäväkseni.

Vaikka sijaisuuteni päättyy jo marraskuun lopussa, olen jatkossakin mukana vapaaehtoistyössä ja tapahtumissa. Minulla on ilo jatkaa hyvin samantapaisissa tehtävissä Mannerheimin lastensuojeluliiton monikulttuurisessa hankkeessa heti SPR-työni päätyttyä. Samoissa verkostoissa ja yhteistyöryhmissä tavataan! Muuten olisi ollutkin liian kova pala poistua näistä kuvioista. Kiitos kaikille ja nähdään!