perjantai 17. elokuuta 2018

Nuoret Tanskassa - mitä jäi käteen?


Kirjoittaja on SPR Varsinais-Suomen piirin nuorisotoiminnan suunnittelija Sara Parhiala

Jo miltei perinteeksi muodostunut nuorten opintomatka on tältä kesältä taputeltu. Tänä vuonna halusimme päästä jonkin todella merkityksellisen asian äärelle. Tahdoimme käsiimme jotain sellaista, joka auttaisi meitä oivaltamaan uusia asioita vapaaehtoisuudesta ja tekemään asioita entistä paremmin. Päädyimme järjestömme nuorisotoiminnan ruohonjuuritason kysymyksien äärelle; miten saada toimintaan mukaan lisää nuoria? Missä päin maailmaa on onnistuttu nuorten mukaan saamisessa ja millä keinoin?  Taustatiedon keräämisen jälkeen ehdotimme Tanskan Punaiselle Ristille vierailumahdollisuutta ja he ilmoittivat ottavansa meidät ilolla vastaan. Rahoitus matkaan haettiin tänäkin vuonna suurelta osin Folke Bernadotte – muistosäätiöltä ja nuorten maksettavaksi jäi vain pieni omavastuuosuus. Näin mahdollisimman monen piirin nuoren oli mahdollista hakea mukaan!


Titte Søe (keskellä) esitteli meille Punaisen Ristin nuorten tiloja ja toimintaa


"Tanskan malli" - URK

Saimme kokoon hienon 8 hengen porukan, jonka kanssa lähdimme tiistaina 7.8. lentäen Kööpenhaminaan. Neljän päivän pituisen reissumme aikana tapasimme mielenkiintoisia ihmisiä ja saimme kuulla paljon siitä, miten ”Tanskan malli”, joksi sitä leikkisästi voisi nimittää, eroaa siitä mitä teemme Suomessa.

Heti tiistaina tapasimme Tanskan Punaisen Ristin nuorten, Ungdommens Røde Korsin tiloissa heidän työntekijänsä Titte Søen, joka valotti meille ehkä suurinta yksittäistä eroa maidemme välillä; Tanskassa nuoret ovat hyvin itsenäisiä ja eriytyneet vuonna 1988 Tanskan Punaisesta Rististä. Ihan täysin erillisistä laitoksista ei tietenkään puhuta, sillä jokaisessa maassa voi olla vain yksi Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun liike. URK toimiikin Tanskassa varsinaisen kansallisen yhdistyksen alla ja heidän apunaan.



Nuorelta nuorelle


Selkeää on, että Tanskassa painotetaan nuorelta nuorelle - toimintaa. Nuoret tekevät itseään koskevat päätökset, josta hyvänä esimerkkinä muun muassa URK:n hallituksen tuore puheenjohtaja, joka on 23-vuotias. Titten mukaan nuoret innostuvat vaikuttamisesta kun näkevät sen olevan heille mahdollista. Päättäviin asemiin ehdolle asettuminen ja vaikuttaminen on tehty nuorille helpoksi. Lisäksi he näkevät joka puolella mallia siitä, että Punaisessa Ristissä on mahdollista edetä ja päästä tekemään heitä itseään koskevia päätöksiä. URK:ssa halutaan kouluttaa nuoria ja kehittää heidän ajatteluaan sekä mahdollistaa kokemusten kerryttäminen johtavissa rooleissa.

Eroja maiden välillä löydettiin myös jäsenyydestä puhuttaessa. URK:n jäsenmalleja ovat maksava ja ei-maksava jäsen. Jäsenmaksulla nuori kannattaa järjestönsä toimintaa, mutta myös ilman maksua jäseneksi liittyvä pääsee mukaan vaikuttamiseen ja esimerkiksi asettumaan ehdolle tärkeisiin tehtäviin.
Reissuun kuului myös kulttuuria; tässä Rosenborgin linnaan tutustumista


Mikä nuoria motivoi toimintaan?

Eri motivaattoreista sekä niiden tunnistamisesta vapaaehtoisuuden taustalla puhuttiin runsaasti. Yksi haluaa kerryttää kokemuksia CV:a varten, toinen pitää ystäviä Punaisessa Ristissä tärkeimpänä syynä osallistua toimintaan ja kolmas on löytänyt halun auttaa jonkin omakohtaisen kokemuksen kautta. URK:lla työskenteleekin useita ihmisiä, joiden tehtäviin kuuluu yhteystietonsa jättäneiden nuorten kontaktoiminen puhelimitse ja heidän auttamisensa sopivan vapaaehtoistehtävän löytämisessä. Yhtenä vetovoimaisena toimintamuotona mainittiin sairaaloissa olevat kahvilat, joissa pitkään sairaalahoidossa olevat ihmiset saavat jutella ja viettää aikaa nuorten vapaaehtoisten kanssa.



Nuorten auttava puhelin

Keskiviikkona tapasimme nuorten auttavassa puhelimessa vapaaehtoisena toimivan Andreaksen. Andreas oli opiskeluaikoinaan nähnyt kaverin hehkuttavan Facebookissa mukavaa ja tärkeäksi kokemaansa vapaaehtoistoimintaa Punaisella Ristillä ja päätynyt näin itsekin hakemaan mukaan. Tarvittavan koulutusjakson suoritettuaan hän oli nyt toiminut 1,5 vuotta vapaaehtoisena puhelin- ja  chat-päivystäjänä kolme kertaa viikossa joka toinen viikko. 


Andreas kertoi meille omista kokemuksistaan vapaaehtoisena
Andreas oli tyytyväinen siihen, että pienissä tiimeissä vapaaehtoiset saavat itse varata päivystysvuoronsa aikataulujensa mukaan. Lisäksi noin kerran kuukaudessa järjestetään vapaaehtoisten yhteinen tapaaminen syömisen ja kuulumisten vaihdon merkeissä. Andreas koki vapaaehtoisten sitoutuvan tehtävään hyvin, sillä porukka ei tunnu työkavereilta vaan kaveriporukalta, joka viettää aikaa myös tällä tavalla yhdessä. Päivystysillan päätteeksi saatetaan lähteä vielä yhdessä läheiseen ravintolaan istumaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Punaisen Ristin virtuaalimaailma

Vielä torstaina tapasimme Christian Robdrupin, joka kertoi meille Tanskan Punaisen Ristin toiminnasta. Monen mielenkiintoisen faktan, luvun ja tiedon lisäksi mieleemme jäi ehkä parhaiten talon alakerrassa sijainnut virtuaalimaailma/esittelytila, johon muunmuassa koululaisluokkia kutsutaan tutustumaan.

Saimme kumisaappaat jalkaan ja meitä ohjeistettiin jättämään kännykät huoneen ulkopuolelle. Edessämme aukesi hieman hämärä tila, jossa pääsi katsomaan virtuaalilasien kautta pakolaisperheen arkea ja tekemään erilaisia testejä siitä miltä elämäsi näyttäisi, jos olisit syntynyt vaikkapa Malawissa. Mikä olisi eliniänodotteesi tai mille alalle luultavasti työllistyisit? Eläisitkö köyhyysrajan alapuolella ja joutuisitko viettämään lapsuutesi työskentelemällä pitkiä työpäiviä?


Ehkä ryhmämme pysäyttävin kokemus oli kosketusnäyttöpöydän avulla pelattava dilemmapeli, jossa pelaajien eteen tuotiin äärimmäisen hankalia, konkreettisia esimerkkikysymyksiä siitä, millaisiin valinnan tilanteisiin Punaisen Ristin avustustyöntekijä voi kentällä joutua. Peliajan huvetessa päätösten piti olla nopeita, kuten oikeassakin elämässä ja oikeat valinnat pohjautuivat tietenkin Punaisen Ristin periaatteisiin, joita myös käytiin kunkin kysymyksen jälkeen läpi. Peli herätti paljon keskustelua ja olimme kaikki sitä mieltä, että tällainen olisi saatava Suomeenkin.




Päivitimme reissun aikana aktiivisesti @sprvsnuoret – Instatiliä. Sieltä voi edelleen käydä tsekkaamassa reissun kohokohtia sekä myös tulevia toiminnan paikkojamme. Tanska antoi meille uusia ajatuksia oman nuorten ryhmätoimintamme kehittämiseen ja muutamia ihan konkreettisiakin vinkkejä. Siispä viimeiseksi yksi jakamisen arvoinen vinkki meidän nuorisotomintaamme: jos idea tuntuu sinusta hyvältä, se on luultavasti jonkun muunkin mielestä hyvä. Uskalla tehdä.  




tiistai 14. elokuuta 2018

Varsinais-Suomessa kolme uutta ensiapuryhmän kouluttajaa


Tanja Järvinen, Sari Salmi ja Mikko Sipilä
Kirjoittajat ovat SPR Turun osaston vapaaehtoisia

Kaipaatko vinkkejä osastonne ensiapuryhmän pyörittämiseen? Oletteko kenties perustamassa täysin uutta ensiapuryhmää? Eikö väkeä riitä harjoitusten toteuttamiseen tai ovatko ideat vain täysin loppu?

Kutsu osastoosi ensiapuryhmän kouluttaja!

Ensiapuryhmän kouluttajat ovat Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia, jotka ovat käyneet täysin uuden kouluttajakoulutuksen. He eivät välttämättä ole ensiavun ja terveystiedon kouluttajia (ETK), eli eivät pidä EA 1 ja EA 2 kursseja. Sen sijaan ensiapuryhmän kouluttajat ovat piirin alueella toimivia vapaaehtoisia, jotka tukevat ensiapuryhmiä ryhmäilloissa, kouluttavat ensiapupäivystäjän peruskurssilla, PROMOn ensiapu-sisältöosalla ja saattavat olla tuttuja naamoja myös muilta harjoitus- ja jatkokursseilta.


Keväällä järjestettiin ihka ensimmäinen ensiapuryhmän kouluttajakoulutus. Varsinais-Suomesta koulutukseen osallistuivat Turun osaston vapaaehtoiset Tanja Järvinen, Sari Salmi sekä Mikko Sipilä. Kouluttajat toteuttavat opetusnäytteitään muun muassa tulevilla ensiapupäivystäjän peruskursseilla sekä kiertävät alueen ensiapuryhmissä pitämässä ryhmien itse toivomia harjoituksia ja luentoja. Kouluttajia saa rohkeasti lähestyä; kaikkien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sprturku.fi ilman ääkkösiä.

Vapaaehtoiset kiertävät muissa osastoissa täysin omalla vapaa-ajallaan eikä tästä tule osastoille mitään kuluja. Harjoitusvälineiden toivotaan aina löytyvän joko osastosta tai sitten ne tuodaan piiristä mukaan.

Lopuksi... 

Tahdotko itse ensiapuryhmän kouluttajaksi? Syksyllä järjestetään kouluttajakoulutus nro 2, ja hakuaika on käynnissä. Lue lisää vaatimuksista ja ilmoittaudu RedNetissä Ensiapuryhmien sivuilla: https://rednet.punainenristi.fi/node/51865 


maanantai 6. elokuuta 2018

"QuHa:n tytöt" tuo tyttötoiminnan Halisiin


Johanna Stauffer
kirjoittaja on QuHa:n nuoriso-ohjaaja


SPR:n Varsinais-Suomen piiri ylläpitää Turun kaupungin kanssa Halisissa QuHa:n nuorisotoimintaa nuorisotila Huudilla. Viime keväästä alkaen QuHa:lla on järjestetty perustoiminnan lisäksi erityisesti tytöille suunnattua toimintaa. QuHa:n tytöt –nimisiä tyttöjeniltoja järjestetään aina keskiviikkoisin klo 15.30-18.00. Jokaisella kerralla on oma teemansa, ja tytöt voivat joko osallistua ohjattuun toimintaan tai tulla vapaamuotoisesti viettämään vapaa-aikaa; tekemään läksyjä, pelailemaan ja tapaamaan kavereita.

Nuorisotoiminta Halisissa kaikkineen on vielä melko uutta. Nuorisotila muutti Kuuvuoresta Halisiin vasta tammikuussa 2017, mitä ennen alueelle oli jalkauduttu, ja jonkin verran nuorteniltoja oli järjestetty pienessä kerhotilassa. Muuton jälkeen nuorisotilan kävijämäärät ovat moninkertaistuneet ja hiljalleen QuHa:n toiminta on tullut tutuksi alueen asukkaille.


Perustoiminnan ohella nähtiin kuitenkin selvä tarve toiminnalle, johon voisivat tulla mukaan myös ne, joille perustoiminta ei syystä tai toisesta sovi. Yhtenä vastauksena tähän tarpeeseen perustettiin QuHa:n tyttötoiminta.

Keväällä 2018 tyttötoiminnassa leivottiin, askarreltiin hama-helmikoruja ja pelailtiin yhdessä. Kokoontumaan ehdittiin vain kolmesti, mutta tytöt löysivät jo hyvin mukaan toimintaan – parhaimmillaan kävijöitä oli jopa 15.

Tyttötoimintaa koko syksyn ajan
Toiminnan jatkuessa nyt syksyllä joka kuukausi ohjelmassa on niin liikuntaa, kädentaitoja kuin kokkaustakin. Tarkempi ohjelma suunnitellaan yhdessä tyttöjen kanssa, jolloin se vastaa parhaiten juuri kävijöiden toiveita ja tarpeita. Toimintaa voi seurailla instagramista profiilista quhan_tytöt.

Tyttötoiminnan järjestämisestä ovat vastuussa QuHa:n nuoriso-ohjaajat ja vapaaehtoiset – myös toiminnan järjestämisessä mukana olevat aikuiset ovat kaikki naisia.

Osana tyttötoimintaa syksyllä järjestetään myös tyttöjen luovuuspäivä keskiviikkona 5.9. Tämä on tapahtuma, jossa luovuutta ruokitaan monin keinoin – tarjolla on monenlaista piirustuksesta leivonnaisten koristeluun, kynsitaiteeseen ja luovaan kirjoittamiseen. 

Kiinnostuitko?

Kiinnostaisiko sinua tulla mukaan tyttötoimintaan, osallistujana tai vapaaehtoisena? Toiminta on tarkoitettu +12 -vuotiaille tytöille, ja se on maksutonta.

Ota rohkeasti yhteyttä QuHa:n nuoriso-ohjaajiin Anuun (040 775 6055) tai Johannaan (0400 673 047), tai tule käymään! Huudin osoite on Gregorius IX:n tie 8, 20540 Turku. 



torstai 2. elokuuta 2018

Työntekijästä vapaaehtoiseksi - erilaisia näkökulmia Punaisesta Rististä


Anja Tolonen
Kirjoittaja on SPR Naantalin osaston vapaaehtoinen

Olen ollut Punaisen Ristin työntekijänä 14 vuotta ja työrupeaman päättymisen jälkeen olen ollut vapaaehtoisena n. 2 vuotta. Tänä kesänä tein kuukauden mittaisen sijaisuuden SPR Nuorten turvatalolla, vanhassa työpaikassani. Taas roolit vaihtuivat.

On ollut mukava katsella asioita eri näkökulmista. Silti monet vanhat käsitykset vahvistuivat. SPR Nuorten turvatalolla on mukava henkilökunta ja taitavat sekä sitoutuneet vapaaehtoiset. Vapaaehtoistyön tuntimäärä on huikea sekä turvatalolla että osastoissa.



Kun olen itse toiminut SPR Naantalin osastossa mm. ystävätoiminnan ja monikulttuurisuustoiminnan vetäjänä, Punainen Risti järjestönä ja sen vapaaehtoistyö ovat näyttäytyneet ihan toisesta suunnasta. Ahkeria, taitavia ja sitoutuneita vapaaehtoisia riittää myös Punaisen Ristin osastoissa. Valtava määrä työtä tehdään itsenäisesti. Osastojen toimintaan luotetaan.


Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea


Turvatalon vapaaehtoistyö on hyvin suunniteltua ja organisoitua. Koulutusta, tukea ja purkumahdollisuuksia on paljon. Kun vapaaehtoinen toimii ammattilaisen työparina, kaikki tilanteet voidaan käsitellä työvuoron aikana. Vapaaehtoistyöntekijä ei jää yksin. Vapaaehtoisten joukossa on myös ammattiauttajia, mutta vapaaehtoistyössä heidän roolinsa on toinen: vapaaehtoinen on turvallinen ja luotettava aikuinen.


SPR:n osastojen vapaaehtoiset toimivat yksin ja yhdessä. Olen usein miettinyt, pitäisikö esim. ystäville olla enemmän tukea? Punaisen Ristin ystävänä toimiminen ei aina ole pelkkää iloa ja monenlaisia kysymyksiä voi herätä. Osaanko auttaa, puhutaanko oikeista asioista, miten ystävyyssuhde aloitetaan ja miten se lopetetaan? Vertaistukea, työnohjaus yms. on mahdollisuus saada, jos sitä osaa pyytää.

KIITOS!


Luulen, että paras vapaaehtoistyön tuki on se, että työntekijät ovat kiinnostuneita, kyselevät kuulumisia, käyvät paikan päällä jne. Kokemusten vaihtoa, vertaistukea voisi olla enemmän myös eri toimintojen vetäjien kesken. Esim. monikulttuurisuustoiminnan vetäjien tapaamiset ovat olleet tervetulleita. Eikä kiitosta pidä koskaan unohtaa.

Kun olin palkkatyössä Punaisella Ristillä, eräs turvatalon vapaaehtoinen sanoi: ”älkää koskaan lakatko kiittämästä… se on niin tärkeää, kun työpaikalla ei kiitä kukaan.” Turvatalolla sanotaan aina vapaaehtoiselle tehtävän päätyttyä: Kiitos, että olet turvatalon vapaaehtoinen, kiitos tästä työvuorosta. 
Kokeilin kerran työkaverin kanssa vastaavanlaista tapaa, kiittämistä. Sanoimme joka päivä toisillemme: ”Kiitos tästä päivästä, oli ilo työskennellä kanssasi.” Ai, että tuli hyvä mieli.

Yhdessä asiassa, jäsenyysasiassa, olen muuttanut mielipidettäni, sen jälkeen, kun olen toiminut vapaaehtoisena. Kaikkien vapaaehtoisten pitäisi olla SPR:n jäseniä. Ei rahan vuoksi, ei jäsenmäärän vuoksi vaan siksi, että ahkerat ja vastuuntuntoiset ihmiset olisivat osa suurempaa kokonaisuutta, Punaisen Ristin yhteisöä. Nyt vapaaehtoistyöntekijät, jotka eivät ole jäseniä, jäävät monen tärkeän ja mukavan asian ulkopuolelle. Turvatalon henkilökunta voisi tätä asiaa pohtia ja tehdä oikein jäsenkampanjan. Jäsenyys voisi olla vaikka lahja Turvatalolta ahkeralle vapaaehtoiselle.