torstai 5. huhtikuuta 2018

Tukikummi toimii turvallisena aikuisena yksin Suomeen tulleelle nuorelle


Kirjoittaja on Johanna Stauffer, SPR:n Yksin tulleiden tukihankkeen työntekijä


Osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista on alaikäisiä ja osa näistä alaikäisistä saapuu yksin, ilman perhettään. Vuonna 2015 näitä yksinäisiä nuoria saapui yli 3000, monet heistä ovat nyt saaneet turvapaikan. Nämä nuoret ovat ammatillisen tuen parissa, mutta he kaipaavat sosiaalisia verkostoja ja turvallisia aikuisia ympärilleen.

Yksintulleiden nuorten tueksi SPR:llä on käynnistynyt alaikäisenä yksintulleiden, jo turvapaikan saaneiden, nuorten tukihanke. Hanketta on pilotoitu Helsingin ja Uudenmaan piirissä vuonna 2017 ja vuoden 2018 alusta hanke käynnistyi myös Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen piireissä. Tavoitteena on tukea nuorten kotoutumista. Hankkeen keskeisinä toimintoina ovat tukikummitoiminta ja osallistuva ryhmätoiminta.

Tukikummitoiminta on yksi ystävätoiminnan muoto. Tukikummeista ja nuorista muodostetaan pareja ja jokainen pari voi tehdä sellaisia asioita, jotka he yhdessä kokevat mielekkäiksi ja tärkeiksi. Tavata voi vaikka viikoittain, tai kerran kuukaudessa – yhteiseen rytmiin sopivasti. Yhteinen tekeminen voi olla mitä tahansa jutustelusta lenkkeilyyn tai vaikka kirjastopalveluiden käytön opetteluun. Tukikummi sitoutuu toimintaan aina vuodeksi kerrallaan.

Mitä tukikummi tekee?
Helsingissä tukikummina toiminut Maria Virolainen kertoo hakeutuneensa mukaan toimintaan muiden vapaaehtoistehtävien kautta ja auttamisen halusta. Rooliaan tukikummina hän kuvaa luotettavaksi ja välittäväksi aikuiseksi, nuoren rinnalla kulkijaksi. Tukea hän kokee antavansa monin eri tavoin, kulloisestakin tarpeesta riippuen. Ajoittain tuki on kuuntelua, toisinaan käytännön auttamista vaikkapa suomen kielen kanssa tai vaikka tulevaisuuden pohtimista yhdessä. Merkityksellisenä Virolainen pitää sitä, että ihan tavallisen ihmisen taidoin hän voi olla tukemassa nuorta tämän elämän polulla ja auttaa löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Tukikummin arkeen kuuluu Virolaisen mukaan niin nuoren tapaaminen, kuin yhteinen WhatsApp viestittelykin. Tavattu on kotioloissa, kahvilassa ja ilmaistapahtumissa. Haasteita arkeen on ajoittain tullut kielestä – yhteisenä kielenä kummitoiminnassa on usein suomi ja vaikka nuoret opiskelevat kieltä ja käyvät koulussa, ei kielitaito heti välttämättä ole aivan aukoton. Virolainen kuitenkin toteaa, että vielä he ovat pärjänneet ilman Google kääntäjää, mutta että on hyvä tietää senkin oljenkorren olevan käytettävissä.

Kummi luo uskoa tulevaan

Kummisuhteen edetessä ja paremmin tutustuttaessa kumminuoren asioita voi joutua myös murehtimaan – miten nuori pärjää haastavissa tilanteissa, mitä tehdä, jos hän kohtaa rasismia? Onneksi näiden vastapainoksi myös yhteisiä ilonaiheita löytyy ja silloin Virolainen kertoo, että niistä myös iloitaan yhdessä. Parasta tukikummina olemisessa onkin Virolaisen mukaan se, että voi luoda luottamuksellisen suhteen nuoreen ja olla hänelle tukena luomassa pohjaa ja uskoa tulevaan.

Virolainen kannustaa lähtemään toimintaan mukaan avoimin mielin ja rohkeasti heittäytyen.

Sinustako tukikummi?

Jos kiinnostuit ja haluaisit kouluttautua tukikummiksi, ota yhteyttä:
Johanna Stauffer, johanna.stauffer@redcross.fi